Luoksetulo ja paikallaolo
Kouluttaessa pentua on muistettava, että siltä ei saa vaatia asioita ennen vuodenikää. Koulutuksen täytyy tapahtua leikin varjolla. Alussa pentu ei osaa luoksetuloa. Sitä ei kutsuta vaan haetaan ja kehutaan. Aina kun epäilet että ei kutsusta tule, hae pentu pois kutsumatta.
Luoksetulo on koiran paras henkivakuutus eli siitä kannattaa aloittaa. Pentu turvautuu luontaisesti ihmiseen. Se helpottaa pennun oivaltamista luoksetuloon ja oppiminen helpompaa varhaisella iällä. Harjoitellessa luoksetuloa on huomioitava, ettei ympärillä ole mitään ulkopuolisia houkutteita tai kiihokkeita. Ne johtavat helposti harjoituksen epäonnistumiseen.
Luoksetuloharjoitus kannattaa aloittaa sisällä. Kun pentu tulee luokse suoraviivaisesti, se palkitaan ja sitä kehutaan. Pilliä ei kannata käyttää! Se otetaan koulutukseen mukaan vasta sitten, kun asiat on opittu. Kutsuttaessa pentua äänensävyn tulee olla pehmeä ja miellyttävä. Mennään polvilleen, levitetään kämmenet, otetaan pentu iloisesti vastaan ja palkitaan. Kun luoksetulo onnistuu sisällä, siirrytään ulos. Vältetään tilanteita missä pentu ei tule luokse kutsusta. Tällöin pentu haetaan ilman kutsua.
Paikallaoloharjoitus kannattaa aloittaa talutinta apuna käyttäen. Lenkillä pysähdytään ja ollaan niin kauan paikallaan, kun pentu on rauhoittunut. Vasta sitten talutin otetaan rauhallisesti kaulasta pois. Samalla varmistetaan paikalla pysyminen pitämällä pentua rinnasta kiinni. Pentu vapautetaan juoksentelemaan käskyllä vapaa. Pentu oivaltaa, ettei liikkeestä lähdetä mihinkään, eikä ilman suullista lupaa. Pennun oivallettua asian, ruvetaan käyttämään käskyä paikka.
Paikallaoloharjoitukset kannattaa aloittaa sisällä. Aloita harjoitus laittamalla pentu istumaan lattialle. Sen jälkeen sanot paikka ja otat pari askelta taaksepäin. Kun palaat pennun luokse, vapautat sen käskyllä vapaa ja samalla palkitset. Pikkuhiljaa matkaa ja paikallaoloaikaa pidennetään kunnes pentu on oivaltanut paikallaolon.Vasta tämän jälkeen siirrytään ulos ja toistetaan sama harjoitus.
Paikallaoloharjoitusta voi vahvistaa ruokakupilla, kun on varma että pentu pysyy paikalla hyvin. Anna paikkakäsky, nosta ruokakuppi lattialle ja vapauta pentu syömään. Ruokailu olisi hyvä opettaa käyttäen sanaa ole hyvä. Eli pentu saa syödä luvalla. Aina on kuitenkin muistettava, että harjoitukset on tehtävä pennun ehdoilla. Ei vaadita sellaisia asioita mitä pentu ei ole oivaltanut vaan edetään pennun osaamistason mukaan. Ruokailusta eikä tarpeille pääsystä saa tulla epämiellyttävä kokemus koiralle. Toisin sanoen laske pentu viipymättä tarpeilleen. Harjoitukset tehdään muualla. Jos pentu alkaa äännellä harjoituksissa tai muutoin tulee levottomaksi, harjoitus pitää lopettaa.
Pennun harjotus noutoihin
Kun pennulla on varma luoksetulo ja sen paikallaolo on kunnossa, aloitetaan varsinaiset noutoharjoittelut.
Noutojen kaikkein tärkein osa-alue on luovutus, joten treenaaminen pennun kanssa kannattaa aloittaa niiden harjoittelusta. Luovutus täytyy saada tulemaan suoraviivaisesti ohjaajalle käteen. Pennun tulee osata luovutuksen jälkeen rauhoittua ja sen pitää pystyä keskittymään uuteen noutoon.
Nuoren pennun kanssa kannattaa aloittaa siten, että koira jätetään paikalleen istumaan ja ohjaaja vie damin koiran eteen. Ohjaaja palaa pennun viereen ja lähettää sen rauhallisella tavalla noutamaan damin.
Damia ei suositella heitettäväksi, sillä se ainoastaan villitsee pentua. Tästä seuraa se, että koiran kuuliaisuus heikkenee, palautuksen suoraviivaisuus katoaa ja mahdollisesti myös luovutus epäonnistuu. Matkaa pidennetään hiljalleen pennun kykyjen mukaan, kuitenkin niin, että se on maksimissaan 100 metriä.
Vasta siinä vaiheessa, kun pentu malttaa odottaa paikalla, noutaa suoraviivaisesti ja palauttaa damin käteen, voidaan kokeilla paikalla pysymistä heitolla. Pennun tulee silti olla aluksi taluttimessa, jotta se ei missään olosuhteissa opi karkaamaan noutoon! Edelleen tulee olla erityisen tiukkana siitä, että luovutus tulee suoraviivaisesti käteen ja että pentu rauhoittuu seuraavaan noutoon.
Heittonoudoista markkeerausten opetteluun
Kun koira malttaa odottaa rauhallisesti paikallaan, noutaa käskystä ja palauttaa käteen, on aika aloittaa markkeerausten harjoittelu. Ensin pennulle tehdään hyvin helppoja heittoja vain yhdellä damilla selvien maamerkkien eteen. Tehtävää vaikeutetaan aikanaan pidemmällä matkalla ja maastomuutoksilla. Koko ajan mielessä tulee pitää se, että pentu oppisi suoraviivaisuuden myös markkeerausnoudoissa ja palautuksissa!
Muistitehtävien treenaaminen kaksoismarkkeerauksilla voidaan aloittaa, kun pentu oivaltaa suoraviivaisuuden. Ensiksi heitetään ykkönen helppoon paikkaan ja kakkonen hieman hankalampaan. Tehtävää vaikeutetaan pennun mukaan koko ajan koiraa tarkkaillen. Pennun itseluottamus ei saa missään vaiheessa hävitä, ettei se ala suorittamaan tehtävää suurpiirteisesti etsien laajalta alueelta.
Haku on itseluottamustehtävä
Haku on koiralle tehtävä, jossa siltä vaaditaan itseluottamusta ja rohkeutta irrota ratkaisemaan tehtävä itse, ilman ohjaajan avustusta.
Haun harjoittelu suositellaan aloitettavaksi motivoidusti siten, että kävelee pentu taluttimessa helpohkossa maastossa. Aika ajoin ohjaaja pysähtyy ja kun pentu rauhoittuu, heitetään dami maastoon. Matkaa jatketaan ja toistetaan samaa, kunnes kaikki damit on jaettu.
Aluksi damit kannattaa heittää kaarelle, ettei pentu palauttaessaan törmäisi toiseen damiin ja oppisi vaihtamaan. Ensimmäisillä kerroilla kaaren syvyyden ei tarvitse olla 60 metriä enempää.
Kun pentu irtoaa hakuun reippaasti ja palauttaa damit mutkittelematta käteen, hakua voi vähitellen vaikeuttaa. Pentu jätetään lähetyspaikalle "paikka"-käskyllä odottamaan, kun ohjaaja menee viemään damit metsään. Pennun luo palataan rauhallisesti ja lähetetään se ilman kiihkoiluja hakuun "etsi"-käskyä käyttäen.
Kun pentu oivaltaa käskyn "etsi", voi hakua harjoitella ilman motivointia. Hakuruutu täytetään ilman, että pentu näkee damien heittoja hakualueella.
Vaihtaminen kitketään pois erillisellä harjoitteella
Damin vaihtaminen toiseen kesken palautuksen, on virhe. Jos pentu pääsee vaihtamaan, virhettä ei saa ryhtyä korjaamaan hakuharjoituksessa. Vaihtamisvirhe korjataan aivan erikseen.
Ohjaaja vie kaksi damia toisistaan erilleen koiran eteen ja lähettää pennun noutamaan. Kun pentu ottaa damin, se kutsutaan välittömästi luokse. Dameja lähennetään toisiinsa pennun edistymisen mukaan niin, että koira lopulta oivaltaa suoran palautuksen.
Linjaharjoitukset aina motivoidusti
Linjan harjoittelu tehdään aina motivoidusti. Treenaus voidaan aloittaa istuttamalla pentu paikalle, viemällä dami koiran eteen ja palaamalla pennun luo. Lähetys linjalle tapahtuu "eteen"-käskyllä. Aluksi harjoitellaan suoralla tiellä ja pikkuhiljaa matkaa pidentämällä, maksimi kuitenkin 200 metriä.
Kun eteenmenot ovat tiellä varmoja, tehtävää vaikeutetaan siirtymällä treenaamaan pellolle. Ensiksi käytetään kunnollisia maamerkkejä apuna kuten kiviä, saarekkeita tai puita, jotka selvästi eroavat muusta taustasta. Dami jätetään aina niiden eteen niin, että pentu näkee ne selvästi. Onnistumisien myötä pentu oppii varmuuden noutoihin!
Pysäytysharjoittelua pillillä
Ohjauksen perusasioihin kuuluu varma linja ja myöskin se, että markkeeraukset ovat kunnossa. Muutoin ohjattavuus saattaa heikentää niitä.
Pysäytysharjoittelu aloitetaan aina taluttimessa. Kun koira seuraa kauniisti sivulla, puhalletaan pilliin terävästi PIIP. Koiran pysähtyessä, se palkitaan kullekin koiralle sopivalla tavalla (nami, silitys, sanallinen kiitos).
Kun koira ymmärtää pysähtyä taluttimessa, jatketaan treenaamista ilman talutinta. Oivallettuaan pysähtymisen sivulla, koira asetetaan istumaan ohjaajan eteen. Dami tai pallo heitetään koiran sivulle ja vapautetaan koira käsimerkillä noutoon.
Koiran sisäistäessä suunnat ja sen, että käsimerkki vapauttaa noutoon, se viedään noin 30 metrin päähän istumaan. Dami tai pallo heitetään jälleen sivulle, palataan lähetyspaikalle ja puhalletaan pilliin PIIP. Koira vapautetaan käsimerkillä noutoon.
Kun koiran kanssa on käyty kaikki ilmansuunnat läpi ja koira on rutinoitunut käsimerkkeihin, voidaan ottaa kaksi damia tai palloa samaan aikaan käyttöön. Aluksi lähietäisyydellä ja viimeksi heitetty ensin.
Viimeisenä opetellaan ohjattavuutta
Ohjattavuutta voidaan ryhtyä harjoittelemaan, kun koira osaa hakea halutun damin tai pallon. Dami viedään maamerkistä noin 10 metriä sivuun tuulen alapuolelle. Koira lähetetään linjaa damia kohti. Kun koira juoksee maamerkkiä kohden, ohjaaja nostaa sen käden ylös, kumpaan suuntaan hän haluaa koiran kääntyvän.Ohjaaja puhaltaa pilliin terävästi PIIP. Kun koira pysähtyy ja kääntyy katsomaan, se vapautetaan noutoon käsimerkillä. Aluksi matkan tulee olla vain noin 30 metriä ja maaston on oltava selkeä, helppo ja aukea. Kun koira sisäistää asian, matkaa pidennetään, maastoa vaikeutetaan ja lopulta harjoite voidaan siirtää veteen.
On äärimmäisen tärkeää muistaa, että koiran on aina reagoitava pilliin välittömästi ilman minkäänlaisia viiveitä ja pysähdyttävä. Sen tulee myös aina lähteä vain ja ainoastaan siihen suuntaan, mihin ohjaajan käsi osoittaa.
Turo
